Uudessa lastensairalassa testataan tekoälyä kliinikoiden päätöksenteon tukena

Tietoevry on aloittanut HUSin lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoon keskittyvän Uuden lastensairaalan kanssa tekoälyä hyödyntävän pilottiprojektin. Tietoevry on luonut yhdessä asiakkaan kanssa generatiiviseen tekoälyyn pohjautuvan sovelluksen, joka vähentää tiedonhakuun kuluvaa aikaa ja kokoaa jatkossa ohjeet eri lähteistä yhteen.

HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjän mukaan uusi tekoälyyn pohjautuva ohjepankki tuo tiedonhakuun käyttömukavuutta, jonka myötä työtyytyväisyys lisääntyy ja aikaa säästyy potilaiden kohtaamiseen.

”On valtava etu, että ohjepankissa vapaasti kyselemällä voi löytää kaikki asiaa sivuavat ohjeet ja niistä tehdyn ehdotetun yhteisanalyysin”, Petäjä sanoo.

HUS haluaa olla oppimassa ja ottamassa käyttöön ratkaisuja, jotka ovat turvallisia ja palvelevat todellista tarvetta. Pilottisovelluksella haetaankin lisäarvoa nykyiseen olemassa olevaan hakutoimintoon. Petäjä arvioi, että ratkaisulla voidaan tavoitella jopa parempia ohjeita.

Hän ennakoi tiedonhaun muuttuvan siten, että uusi ohjepankki hakutoimintoineen tulee hyvin suosituksi ja on tulevaisuudessa jatkuvasti hoitotyöntekijän näytöllä auki.

”Siitä saattaa tulla ensisijainen tiedonhakutapa”, Petäjä sanoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että nykyinen ohjepankin hakutoiminto säilyy toistaiseksi uuden ratkaisun rinnalla.

Tekoäly helpottamaan käännöksissä

Erityisesti Uuden lastensairaalan päivystyksessä kielten kirjo näkyy päivittäin, sillä HUSissa hoidetaan potilaita vuosittain jopa reilulla viidelläkymmenellä kielellä. Petäjä arvioi, että kattavat kielivalikot ja -vaihtoehdot voivat olla tulevaisuudessa yksi uuden ratkaisun merkittävimpiä etuja.

”Tekoälyn kääntämää ohjeistusta voisi tulevaisuudessa näyttää vieraskieliselle perheelle, jonka kanssa kommunikaatio saattaa muuten olla haastavaa”, Petäjä kertoo.

HUSin osastonylilääkäri Mikael Kuitunen näkee, että käännökset parantaisivat asiakaskokemusta entisestään. ”Ohjepankkiemme perusteella laaditut ja päivitetyt, oireiden tai sairauksien tekoälyn avulla käännetyt kotihoito-ohjeet perheille olisivat hyödylliset”, hän sanoo.

Kehittyvät kielivaihtoehdot voivat myös säästää terveydenhuollon tulkkauskustannuksissa ja parantaa vieraskielisten asiakkaiden palvelua, koska tulkkausta voi olla vaikea saada.

Kuitunen huomauttaa, että tulevaisuudessa lukuisten materiaalien kääntäminen tekoälyn avulla ylipäätään parantaisi potilaan ja lääkärin välistä vuorovaikutusta sekä lisäisi luottamusta hoitoprosessiin.

Kliinikon työkalut kehittyvät tekoälyn myötä

Petäjä uskoo, että suurimmat odotukset tekoälyä kohtaan liittyvät juuri tiedonhakuun ja lääketieteellisen tiedon käsittelyyn. HUSilla on EU:n sisäistä ja rajat ylittävää yhteistyötä muiden sairaaloiden ja organisaatioiden kanssa sekä juridisesti että kliinisessä työssä.

Petäjä korostaa terveydenhuolto-organisaatioiden monimuotoisuutta ja uskoo, että tekoäly voi merkittävästi edistää tiedolla johtamista ja yhteistyötä.

Projektin aikana on jo tullut useita ajatuksia tekoälyn hyödyntämisestä. Tavoitteena on, että HUSin omasta tietoaltaasta alkaneen ohjepankin sisältöä laajennetaan muihin lääketieteen tietokantoihin. Kuitunen arvioi, että tekoäly mahdollistaa nopean tiedonhaun HUSin oman ohjepankin lisäksi useista lähteistä, kuten Duodecimistä ja kansainvälisistä lääketieteen tietopankeista.

Lääkärin työ on jatkuvaa päätösten tekoa. Petäjä arvioi, että keinoälyn kyky tukea ja tehostaa päätöksentekoa vähentää tulevaisuudessa diagnoosiin kuluvaa aikaa. Tämä puolestaan vapauttaa enemmän aikaa potilaan ja lääkärin väliseen vuorovaikutukseen.

Tekoäly parantaa työtyytyväisyyttä

Hoitotyön arjen suurimpia haasteita on henkilöstön jaksaminen. Tekoäly voi myös vähentää hoitohenkilökunnan kokemaa kiirettä ja stressiä.

”Jos tekoäly rauhoittaa vaativan erikoissairaanhoidon työympäristöjä, se on arvokasta. Tekoäly voi ottaa pois turhaa kuormaa ja antaa ihmisille tilaa keskittyä olennaiseen – sillä on tavaton arvo järjestelmämme kestokyvyn kannalta, jonka lisäksi voimme saada työntekijät viihtymään töissä”, Petäjä arvioi.

Kuitunen näkee Tietoevryn kanssa kehitetyn tekoälysovelluksen potentiaalin sen mahdollistamassa laajassa hakuskaalassa, jota voisi hyödyntää erityisesti kiireellisissä päivystystilanteissa.

”Sovellus voi hakea ja tarjota kattavampaa tai laajempaa tietoa kuin mitä alun perin on ajateltu. Ja jos etsimme esimerkiksi jotain epätyypillisempää tai harvinaisempaa tautia, jossa kokenutkin lääkäri tarvitsee nopeasti ohjepankin tietoja, ratkaisu voi olla erittäin hyödyllinen”, Kuitunen sanoo.

Älykkäät datavetoiset ratkaisut hyödyntävät kasvavia tietomääriä